Jooga on tuhansia vuosia vanha, alunperin intialainen, kehon ja mielen hyvinvoinnin tukemisen keino. Tänä päivän jooga on tunnettu ja paljon käytetty menetelmä ylläpitää, kehittää ja parantaa hyvinvointia.

Moderni fysioterapia ja tieteellinen tutkimus on myös tunnistanut monia joogan hyviä puolia. Siksi joogaa käytetään mieluusti terapiamuotona.

Jooga ei ole uskonto, vaikka kirkko sen vieraaksi uskonnoksi laskeekin. Se on enemmänkin kehon hoitamisen menetelmä, jossa on mukana aimo annos filosofista viisautta. Sen sijaan mitään jumalia tai muita uskonnolle tyypillisiä uskomuksia joogafilosofiassa ei ole.

Tietenkin joogamuotoja on lukuisia, ja niiden opettajat erilaisia - käytännön kirjo on laaja, kuten missä tahansa ihmisen toiminnassa.

Yksi keskeinen osa joogaa - vaikkakin monelle "tavalliselle" länsimaiselle joogaajalle ehkä vieraampi osa - on meditaatio. Meditaatiomuotoja on myös monia, ja erityisesti länsimaihin sovellettua meditaatiota voidaan kutsua mindfulnessiksi. Voit lukea mindfulnessista täältä.

Jooga etsii tasapainoa. Se herkistää ihmistä tuntemaan itsensä, ensin oman kehon tuntemukset, sitten syvemmin mentaalisia tuntemuksia. Epätasapaino syntyy, kun luonnollisia impulsseja ei kuunnella (tai edes kuulla). Jooga tukee tätä herkistymistä.

Joogaan kuuluvat keholliset harjoitukset, asanat, auttavat myös vilkastuttamaan verenkiertoa ja aineenvaihduntaa, stimuloimaan kehoa ja tasapainottamaan sitä. Useimmat joogamuodot lisäävät kehon notkeutta, joustavuutta ja jopa hidastavat vanhenemisen prosessia.

Jotkin joogamuodot, kuten ashtangajooga, voivat myös lisätä voimaa.

Useat tutkimukset ovat osoittaneet joogan positiiviset vaikutukset.