Mindfulness

(Mielen)terveyttä ja aivojen suorituskykyä meditaatiosta.

Mitä mindfulness on?

Mindfulness on mielentila, jossa ihminen tiedostaa tunteensa, ajatuksensa, tekonsa ja motivaationsa ilman arvostelua, tuomitsemista tai analysointia.

Mindfulness on meditaatiota, jossa ihminen palautuu läsnäolevaksi. Länsimaihin sovellettua meditaatiota on alettu kutsua mindfulnessiksi, ja siitä on silloin poistettu kaikki uskonnollisuuteen viittaava.

Kuka tahansa voi harjoittaa meditaatiota ja kehittyä siinä.

Miten mindfulness vaikuttaa?

Mindfulnessista on erityisesti viime vuosien aikana valmistunut useita tieteellisiä tutkimuksia. Esimerkiksi vuonna 2008 tutkimuksia julkaistiin useita kymmeniä (ks. kirjasto).

Tutkimustulokset ovat kiistattomat: meditaatio vähentää stressiä ja lisää aivojen suorituskykyä. Se alentaa verenpainetta, parantaa vastustuskykyä, lisää kivun sietoa ja lisää yleistä hyvää oloa. Se myös vähentää väsymystä sekä lisää elämänlaatua.

Mindfulnessin on osoitettu myös parantavan unen laatua, vähentävän kroonisia kipuja ja migreeniä.

Viime aikaiset tutkimukset ovat myös osoittaneet, että mindfulness ehkäisee masennusta. Meditaatio yhdistettynä terapiaan on jopa puolittanut riskin masentua uudelleen.

Edellä mainitut tutkimustulokset ovat jo melko yleisessä tiedossa. Sen sijaan 2000-luvun tutkimukset, kehittyneen aivokuvantamisteknologian ansiosta, ovat tuoneet mielenkiintoista tietoa meditaation vaikutuksista aivoihin. Kiteytettynä tulokset ovat: meditaatio lisää suorituskykyä.

Esimerkiksi vielä 90-luvulla tutkijat luulivat, ettei uusia aivosoluja synny aikuisella, ja että ajatukset eivät vaikuta aivojen fyysiseen rakenteeseen. 90-luvun lopulla saatiin kuitenkin ensimmäiset todisteet molemmista: meditaatio vaikuttaa aivojen rakenteeseen, ja uusia aivosoluja voi syntyä - meditaatio tuottaa sille otolliset olosuhteet.

Meditaatiota harjoittaneiden ihmisten aivojen harmaa massa kasvaa. Aivosolujen väleille syntyy uusia yhteyksiä. Aivopuoliskojen synkronointi vahvistuu. Myös mielenkiintoista on, että paljon meditaatiota harjoittaneiden aivojen osat, jotka säätelevät onnellisuutta ja positiivisia tunteita, ovat aktiivisemmat kuin ei-meditoivilla.

Testeissä on todettu, että meditaatiota harjoittaneiden reaktiokyky on nopeampi ja he selviävät tarkkuutta ja keskittymistä vaativista tehtävistä paremmin kuin ei-meditoivat.

Työssä merkittävää on kyky keskittyä, mutta erityisesti kyky palautua keskittyneeseen mielentilaan häiriön jälkeen. Microsoftissa tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että 28% työajasta on häiriöitä. Meditaatiota harjoittaneiden kyky palautua häiriöistä on merkittävästi parempi kuin ei-meditaatiota harjoittaneilla.

Meditaatiota harjoittavat myös havaitsevat informaatiota, jota ei-meditaatiota harjoittavat eivät havaitse. Eräässä tutkimuksessa näytöllä vilautettiin nopeita kuvia, jotka meditaatiota harjoittaneet havaitsivat ja muistivat, kun taas ei-meditoijat eivät havainneet.

Tulokset näkyvät mm. parantuneena kommunikaationa. Meditoijat kykenevät kuuntelemaan paremmin, he ovat herkempiä kuulemaan vivahteita, eivät tee liian hätäisiä johtopäätöksiä ja ovat empaattisempia.

Hyödyt kiteytettynä

• Lisäät hyvinvointiasi.
• Kehität vastustuskykyäsi sairauksia vastaan.
• Jaksat paremmin.
• Aivosi toimivat nopeammin.
• Pystyt keskittymään paremmin.
• Selviät älyllisistä tehtävistä paremmin.
• Koet positiivisempia tunteita.
• Kuuntelet paremmin.
• Keskustelusi ovat tehokkaampia ja miellyttävämpiä.
• Saat parempia tuloksia aikaiseksi.
• Olet luovempi.

Miten mindfulnessia tehdään?

Mindfulness on tarkkaavaista läsnäoloa tässä ja nyt. Helpointa tämä on aloittaa hengityksen tarkkaamisella. Keho ja hengitys ovat nimittäin aina nykyhetkessä, kun ajatukset ovat tulevaisuudessa tai menneisyydessä.

Parhaiten mindfulnessin harjoituksesta pääsee jyvälle johdetussa opetuksessa. Mindfulness-harjoituksia on useita.

Jo 10 minuuttia päivässä on hyvä alku. Tärkeintä on säännöllinen harjoitus.

Zen on meditoimista arjen askareissa. Silloin jokainen hetki on läsnäolon harjoittelua.

Jo ensimmäisen harjoituskerran jälkeen useimmat kokevat merkittävän eron olotilassaan.